Heippa Emilia! Ja kiitos kysymysten koonnista 
Tässä hieman vastauksia:
Ulkovieraiden näkemys meistä on kuitenkin osa killan mainetta, joten näen sen olevan mietinnän arvoinen asia. Omalta osaltani aion tehdä parhaani pitää kohtaamiset mukavina ja hauskoina, jotta meistä jäisi hyvä kuva ja he kokisivat itsensä tervetulleiksi Otaniemeen.
Huh, no tätä voisi miettiä vaikka kuinka kauan. Noita tilanteita on kuitenkin tullut vastaan jonkin verran, varsinkin fuksikapteenivuotena. Ensimmäinen, mikä tulee mieleen omatoimisuuden ja “pitkä”näköisyyden saralla olisi varmaan liittyen valmistautumiseen. Esimerkiksi ennen viimevuoden fuksisitsejä haimme AYY:n mikkilaatikon lainaan, tarkoituksenamme käyttää mikkejä kolmen Soundboksin yhdistelmällä T-talolla. Noh, tämä kuulosti hieman monimutkaiselta, joten sovin erikseen harjoittelu- ja kokeilusession Laurin kanssa. Yhdessä sitten varastolla testailtiin laitteita, kunnes löydettiin toimiva kombinaatio. Tämän tekeminen H-päivänä olisi ollut täysi kaaos.
Yksi vahvuus, jonka olen saanut käytännön toimijana ollessani on ajatella etukäteen, mitkä asiat voivat mennä pieleen. Tai tarkemmin, missä ovat kipukohdat niissä asioissa, jotka eivät saa mennä pieleen. Tällainen ajattelu antaa mahdollisuuden huomata esimerkiksi etukäteen testattavia tai prepattavia asioita tai vaikka huomioida mukaan otettavia työkaluja ja välineitä asioiden korjaamiseen paikan päällä.
Konfliktien ratkaiseminen on taito, mitä ei haluaisi välttämättä päästä käyttämään, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että pärjään ihan hyvin konfliktien ratkomisessa. Se on kuitenkin osa, mitä myös esim. fuksikapteenilta vaaditaan. Konflikteja on tullut vastaan missä milloinkin ja niistä on selvittävä. Jos ottaisin yhteen PJ:n kanssa uskoisin, että pääsisimme yhteisymmärrykseen. Kykenen nimittäin mielestäni toimimaan tällaisissa tilanteissa aikuismaisesti.
Odotan, että VPJ:n rooli tarjoaa minulle tekemistä ja ongelmien ratkaisua yhdessä muiden kanssa, hieman suuremmalla kokoonpanolla kuin ennen sekä tämän lisäksi myös erilaisuutta aiempiin tehtäviini nähden. Toivon myös pääseväni tekemään yhteistyötä monen kilta-aktiivin kanssa.
Tällainen henkilö voisi vastata killan skibidiydestä. Skibidiys on kuitenkin, halusi tai ei, tulevaisuus. Kun muutaman vuoden päästä vitsailevat sedät ovat jo unohtaneet ironiset ohio rizz heitot, tulee kiltaa iskemään uusi nuori fuksiaalto, joka ei muuta lausukkaan. Silloin skibidivastaavan työ punnitaan! Skibidein kilta saa skibideimmät fuksit ja tietty skibideimpien fuksien mukana tulee myös killan skibidiaktiivit. Skibidiydestä voidaan sitten ottaa mittaa muiden kiltojen kanssa ja katsoa mihin Tietokillan skibidiys riittää. Huonolla valmistumisella koko kilta menee skibidiin!
Tämä on tietenkin aina vaikea asia. Mielestäni siinä saa punnita kuinka paljon kyseisen henkilön pätevyys vertautuu sitten yhteishenkeen. Ääripäät on helpompi karsia pois. Pätevä yhteistyökyvytön henkilö voi painaa muiden hallituslaisten moraalia ja motivaatiota alaspäin. Ja taas osaamaton tiimipelaaja saattaa lisätä muiden taakkaa, mikäli tämä ei tee hommiaan. Henkilökohtaisesti itse painotun sellaisten ihmisten suuntaan, jotka ovat innokkaita ja tiimityökykyisiä, kuin päteviä. Mielestäni paras henkilö rooliin on sellainen, joka tekee hommansa kunnialla ja pitää hauskaa sitä tehdessä.
Hamu prosessin uskottavuuteen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vain itse muodostaja. Muun muassa julkinen diskurssi ja aikaisempi kiltahistoria ja asenteet henkilö kohtaan vaikuttavat siihen, kuinka “uskottava” lopullisesta valinnasta saadaan.
Tasapuolisuutta voidaan lisätä esim. pitämällä huolen, että foorumilla kysytään kysymyksiä kaikilta hakijoilta, eikä suosita vain yhtä. Tasapuolisuuden nimissä olisi myös pitää samanlainen lähestymistapa haastateltaviin sekä ennen, että jälkeen haastattelujen. Tällöin voidaan maksimoida hakijoiden tasapuolinen mahdollisuus osallistua valintaprosessiin.
Läpinäkyvyyttä ei voida saavuttaa muuten kuin päivittämällä julkisesti prosessin kulkua ja perustelemalla avoimesti valintoja. Jos mitään näkökohtia tai mielipiteitä aletaan pimittämään, tulee prosessista välittömästi läpinäkymättömämpi.
Osapuolien kunnioitus menee käsi kädessä tasapuolisuuden kanssa. Hakijoita sekä heidän vastauksiaan tulee käsitellä samalla tavoin sekä haasattelutilanteiden tulisi olla mahdollisimman samankaltaiset. Tällöin hakijoita voidaan kunnioittaa käsittelemällä heidät tasapuolisesti prosessin aikana.
Mielestäni listaamasi asiat ovat tärkeitä pitää mielessä etenkin hallituksen muodostamisprosessin aikana. Hamuprosessin ihanteellisia muotoja ja niistä johtavia tavoittellisuuksista voidaan varmasti pohtia pidempäänkin, mutta pitäisin näitä asioita kuitenkin tärkeänä prosessissamme.
Haastattelun tavoitteena on ehdottomasti päästä keskustelemaan hakijan kanssa kasvotusten. Hakijalla on tällöin mahdollisuus tuoda itsestään esiin puolia, joita ei voi hakemuksessa esittää. Näkisin, että parhaiten haastattelutilanteessa vahvuuksia saa esille kysymällä hakijalta kysymyksiä, jotka mukailevat hakijan osaamis- ja mielenkiinnon alueitaan. Kehityskohteita taasen voi kalastella kysymällä suoraan. Asioiden kiertelyllä harvoin saa suoria vastauksia. Itse toivoisin aina haastatteluiden olevan keskustelun luonteisia. Tunnelman täytyy olla jokseenkin asiallinen, mutta rento. Aitoja vastauksia ja ihmisen tiimipelaamisen olemusta saa hyvin esille, jos tämä tuntee olonsa turvalliseksi haastattelun aikana.
Rehellisesti, “Missä näet itsesi vuoden päästä, entä viiden vuoden tai sadan?”. Mistä minä tiedän :D. Varmaan “Siinä paikassa mihin olen hakemassa…”. Pitkänäköinen ajattelu jne. mutta minusta, ainakaan tässä tilanteessa, ei ole relevanttia. Lempparini olisi varmaankin “Mitä teet vapaa-ajalla” tai jotain sen suuntaan. Sellainen yleisesti avoin kysymys, mikä antaa hakijalle mahdollisuuden korostaa puolia itsestään, joiden takia hakee rooliin. Mikäli hakija on valmistautunut haastatteluun ja hänellä on sekä intoa, että osaamista roolin tehtäviin, antaa tämä kysymys luonnollisen mahdollisuuden hakijalle tuoda osaamistaan ja valmistautuneisuuttaan esille. Ei aivan tasan tätä, mutta vastaavaa kysymystä voisi mielestäni ehdottomasti käyttää apuna hallitushaastatteluissa.
Hallitusvalinnoissa itsessään varapuheenjohtajan tärkein tehtävä on pallotella ajatuksia puheenjohtajan kanssa, tuoda mielipiteensä esille sekä muodostaa yhtenäinen ja selkeä kanta päätöksestä. Tämän lisäksi VPJ voi olla vastuussa itse prosessin tiedottamisesta ja muun killan ajan tasalla pitämisestä, mikäli näin sovitaan.