Olen edelleen Petrus, eli PurkkaKoodari, eli Purkka, ja olen näiden vaalien ensimmäinen lukkari-toimikuntapuheenjohtaja-eli-suurkurkkuhakija! (déjà vu viime vuodesta…)
Kiinnostuin teekkarilaulukulttuurista varaslähdössä 2017 ja olen sittemmin laulanut, sanoittanut ja lukkaroinut niin monessa paikassa, etten nyt yritä edes luetella niitä. Tänä vuonna olen myös tehnyt aktiivisesti töitä niin herkkukurkkutoimikunnassa kuin laulukirjatyöryhmässäkin. Laulukulttuuri on siis tosijjaan tuttua.
Suurkurkun roolilla on riskinä jäädä pitkälti lukkarien organisointitehtäväksi. Nellyn jälkeen toimikunnan johtoon on kuitenkin varsin hyvä paikka lähteä, sillä tänä vuonna näin ei todellakaan ole käynyt! Suurkurkun tärkeimpänä tehtävänä onkin itse ja toimikunnan kanssa edistää laulukulttuuria killassa yleensäkin.
Laulunsanoitushackathon on ollut, ja on toivottavasti laulukirjan ilmestymisen jälkeenkin toimiva konsepti, joskin niitä riittänee yksi kierros vuodessa. Muita tapahtumakonsepteja kuten lauluperinnesaunaa, aloittelevien lukkarien sitsejä ja lalasaunoja haluan edistää aktiivisesti ja myös yhteistyössä fuksitoimijoiden kanssa, jotta laulukulttuuri pysyy mahdollisimman elävänä ja myös nuorempi sukupolvi innostuu siitä. Erityisesti toivon uuden Kovalevyn tuovan aiempaa enemmän osallistujia myös läpilaulantaan.
Nyt kun kiltahuonevastaavan pestiinkin on uskottava hakija eli tuplaamista ei tarvitse miettiä, aikaa löytyy tämän homman työmäärään nähden varmasti reilusti. Ylijäämää voisin käyttää esimerkiksi digikovalevyn tai suurkovalevyn kehittelemiseen. Digikovalevy olisi nettiversio killan laulukirjasta, jossa on myös painoksesta jääneitä ja uusia kappaleita. Suurkovalevy taas on työnimi pitkäaikaiselle idealle
Valitettavasti tämä tekstiseinä on postattu, joten kysymyksiä ei ehdi huudella väliin, mutta kommentteihin tai Telegramiin @purkka sen voi tehdä! En omista metsää, ja toteemieläimeni on Muu .
Toivottavasti viimeistä kertaa tänä vuonna hakemusta kirjoittaen,
Suosikkilaulu riippuu paljon kontekstista. Lähimpänä sydäntä Kovalevyn sitsilauluista on Ikuisen teekkarin laulu, sitsien ulkopuolella Finlandia. Sitseillä ehkä hauskin laulaa on Pyöreän pöydän ritarit ja saunassa suosikkini on Sörkän sällit.
Seuraavaan Kovalevyyn on tulossa paljon loistavia kappaleita, ja ainakin toivoisin oman suosikkini olevan siinä joukossa. En osaa valita yhtä parasta, joten mainitsen Häppämarssin, Ciccioviinan sekä Vanhusten pöydän.
Mielestäni Tietokillan laulukulttuuri on hyvällä mallilla: se on pysynyt viime vuodet melko monipuolisena ja sinne tuodaan myös uusia kappaleita. Oman kokemukseni mukaan poikkitieteellisillä sitseillä harvoin tulee esille sellaisia asioita, joita Tietokillalta puuttuisi – Tietokillalla on usein sellaisia tapoja, hyvässä tai pahassa, joita muilta ei löydy.
Uusia lauluja olen usein napsinut muiden sitsiläsyistä herkkukurkkutoimikunnan chattiin, josta niitä on ajoittain päätynyt meillekin.
Toivon, että laulukulttuuri on vuoden päästäkin monipuolista ja elävää. Tähän päästään mm. tuomalla aktiivisesti uusia kappaleita sitseille, välttämällä läsyjen kierrätystä ja innostamalla uusia tekijöitä laulukulttuurista.
Laulukirjatyöryhmän laulukulttuurikyselyn ja muun palautteen pohjalta voidaan myös tehdä harkittua kehitystyötä – ihmisiä häiritsevistä asioista on hyvä päästä eroon. Uudet tavat syntyvät yleensä luonnostaan ja niitä on vaikea ennustaa.
Laulukulttuuri on siistiytynyt huimasti viimeisten vuosien aikana, ja on melko mahdoton sanoa, jatkuuko tämä kehitys seuraavan 10 vuoden aikana nyt hyväksyttävinä pidettyihin kappaleisiin vai jäävätkö laulukirjat suunnilleen nykyiselleen. Muilta osin uskon, että innostunutta laulukulttuuriporukkaa löytyy jatkossakin.
.