Mietteitä Tietokillasta organisaationa, hamusta ja kilta-aktiivisuudesta

The following text is only written in Finnish, sorry!

Seuraava teksti on myös äärimmäisen sekava ja saattaa sisältää kirjoitusvirheitä, pahoittelut!

Uudessa vaaliformaatissa on etunsa ja miinuksensa, mutten usko että nämä muutokset ratkaisevat Tietokillan ongelmia organisaationa. Uskon, että Tietokillan ongelmat ovat perimminkin peräisin kulttuurisista seikoista, joita rakennemuutos hallituksen koossa, hallinnossa, vaaliformaatissa tai sitten toimarirakenteessa ratkaisisi kertaiskulla. En väitä että rakennemuutoksilla ei olisi vaikutusta, vaan pikemminkin sitä että kulttuuristen ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan erilaista, enemmän henkistä ja personaalista panosta.

Tietokillan hallinnon ja hallituksen välisistä yhteistyöongelmiin on käsitelty hallituksen pohjaesityksessä. Yhteistyö on koettu riittämättömäksi hallituksen sisällä, hallinnon sisällä ja näiden välillä. Asiasta tietämättömille, hallinto viittaa toimikuntapuheenjohtajiin (vaalissa valittuihin toimareihin) ja hallitus tietokillan viikottain kokoontuvaan taloutta, paperityötä ja muita sellaisia juoksevia asioita hoitavaan elimeen (tänä vuonna 12 hlö, nyt ehdotetaan 8 hlö). Lisäksi, korkein valta killassa on jäsennistön kiltakokouksessa.

Pienempi hallitus, joka sisältää ainoastaan oikeasti tarpeelliset toimijat, nähdään tehostavan hallituksen työskentelyä mm. vähentämällä turhia osapuolia paperimyrskyssä, tehostamalla kokoustamista. Pienempi hallitus siirtää vastuutoimarien sosiaalista elämää enemmän hallinnon puolelle.

Verrattuna muihin kiltoihin, koen että Tietokillan tämä hallinnon ja hallituksen sosiaalinen elämä on lähtökohtaisesti riittämätön. Muutamassa muussa killassa (jotka ovat myös äärimmäisen tehokkaita tuottamaan arvoa kiltalaisille, esim. FK, Prodeko) näen että on vahvempi käsitys minkälaista sosiaalista elämää hallitus ja hallinto pitäisi elää. Toimijat näissä killoissa pitävät aktiivista kommunikaatiota yllä, olkoot sitten personaalisessa kontekstissa tai sitten pelkästään kiltakavereina. Luulen että juuri tämä vahvempi yhteydenpito on juuri heidän kiltojen toiminnan tehokkuuden lähde.

Tarkemmin, väittäisin että tämänlaisen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan toimarikulttuurin peruspiirteet ovat purettuna seuraavanlaiset:

  • Toimijat ylläpitävät toistensa kesken kommunikaatiota aktiivisesti, sanotaan vaikka min. kerran per viikossa, mielellään useammin.
  • Toimijat tekevät paljon yhteistä, olkoot tämä sitten ihan vaan dokaamista, tai sitten alkoholin käytön ulkopuolista hauskanpitoa
  • Toimijoilla on vahva halu tulla toimeen toistensa kanssa, ja jokainen pistää yhteisen panoksen ilmapiirin rakentamiseen.
  • Hallinnolla (tai vastaavalla elimellä), hallituksella ja toimareilla on yhteinen jaettu konteksti, ilmapiiri tai vitsit, jonka muodostamassa kokonaisuudessa pystyy toimimaan persoonasta riippumatta.
  • Jaetussa kontekstissa on otettu jokainen huomioon, ja jokaiselle on löytynyt oma “ekologinen lokeronsa”, tai viimekädessä sopivalle lokerolle on annettu tilaa rakentua ja kasvaa.
  • Jokainen toimija on ottanut omalla tavallaan ja omalta osaa nämä seikat huomioon toiminnassaan, ja on omalta osaa vastuussa.

Hamu pyrkii purkamaan ihmisten välisiä konflikteja, mielellään rakentamalla hallitus (ja sitä myöten hallinto), joka uskotaan jo lähtökohtaisesti toimimaan henkilösuhteiden kannalta. Samanlaiset ongelmat ilmapiirin kanssa (tai edellisten mahdolliset puutteet) tulevat kuitenkin luultavasti kuitenkin ilmaantumaan, koska ei ole reilua valita valmista kaveriporukkaa hallitukseen tai hallintoon ja reilun hamun on tasapainotettava eritaustaisia hakijoita. Yhteinen toimintakulttuuri on siis silti luotava. Sivuhuomautuksena, en sano että kaveripiirit ovat huono asia hallinnossa, enemmänkin sitä että hallintokontekstissa pitäisi toimia yhteisen ilmapiirin alla.

Mikäli hamua käytetään pelkästään henkilökonfliktien ratkaisuun, luultavasti killan tehokkuus organisaationa laskisi huomattavasti. Diversifikeetti mielipiteissä, asenteissa ja taustoissa on tehokkaan yhteisön ehdoton kulmakivi. Luonnollisesti diversit henkilöt synnyttävät erinäisiä konflikteja, mutta mikäli konfliktien kulkua johdetaan järkevästi, voidaan saavuttaa aidosti parempi lopputulos (eikä kaikkia harmittava kompromissi). Tehokas diskurssi vaatii (jälleen taas) sen, että ihmiset osaavat toimia kiltakontekstissa, ja haluavat työskennellä killan eduksi eivätkä toisiaan vastaan.

Hamu voi myös halutessa rakentaa diversimmän ja monipuolisemman kiltayhteisön. Tällöin hamujärjestelmässä hallituksen muodostajasta toteuttaa tehtävää killan ns. taiteellisena johtajana, joka voi hyvin tehokkaasti ottaa kyseisen vuoden toimintakulttuurin rakentamisesta, myöskin erittäin varhaisessa vaiheessa. Samanaikaisesti huomautan, että killan tämä ns. “taiteellinen johtaminen” on laajasti ymmärretty (ainakin luulen näin) olevan killan hallituksen puheenjohtajan jonkinlainen tehtävä, ainakin epäsuorasti. Hallituksen muodostajaa ei tarvita siis killan toimintapiirin johtamiseen.

Tähänasti olen keskittynyt pitkälti hallitukseen ja hallintoon, mutta killassa yhtä tärkeitä ovat toimarit. Tähän haluaisin myös huomauttaa sen, että noissa aiemmin manatuissa (kyllä, manatuissa) killoissa (eli FK ja Prodeko, vähintäänkin) on erittäin aktiivisia toimareita. Ehdotan, että siirrytään näissä lähtökohtaisesti pienempiin toimikuntiin, ja sellaiseen järjestelmään jossa kiltalainen ei voi olla samanaikaisesti jokaisessa toimikunnassa mukana (eli pitää päättää mitä haluaa prioirisoida). Tämä nostaa kynnystä liittyä toimikuntaan, kun vaaditaan sitoutumista toimikunnan toimintaan, mutta samanaikaisesti väitän että tämä nostaa toimarien puitteita saada asioita tehtyä huomattavan paljon. Lisäksi toimarien aktivoinniksi luulen että “toimarivaihto” tai vuodenalussa oleva jokaisen toimarin yhteinen hauska virkistys (järjestäjät hallinto/hallitus?) voisi olla oikein mukava ja tilaisuus rakentaa kyseiselle vuodelle laajempaa yhteistä tietokilta-aktiivien kulttuuria. Kiltalaisilla voisi olla myös paremmat puitteet tehdä asioita killan hyväksi yksilöinä, täysin riippumatta mistään toimikunnasta. Ylipäänsä, haluaisin nähdä että toimareilla on yhtä hyvät puitteet tehdä asioita killan eduksi kuin hallintolaisilla (tämä on aika hankala unelma saavuttaa, mutta haluan nähdä jossain kohtaa ProTiKillä palkitun kiltalaisen, jolla ei ole oikeastaan mitään hallintotaustaa).

Kulttuurin jatkuvuudesta heräsi kysymyksiä aiemmissa keskusteluissa. Killan toimintakulttuurin epäjatkuvuus on täysin ok mielestäni. Asialla ei sinänsä ole väliä, mikäli saadaan jonkinlaiset peruspilarit rakennettua, jotka määrittäisi tukisi edellämainittuja seikkoja. Killan toiminnan ei tarvitse olla 100% tasalaatuista, ja haluaisin että muillakin olisi avoimempi näkemys siitä, että Tietokilta voi olla organisaationa sellainen, jolla on useampi “vuosikerta”, jotka ovat kaikki eri tavalla hyviä ja huonoja. Jokainen aktiivi toisinsanoen pääsee toteuttamaan itseänsä ja omia ideoita, ja ei ole väliä jos lopputulos on se mitä se on. Ylipäänsä, jatkuvuutta, rakenteita ja sensellaista tärkeämpää on se, että kiltalaiset tuottavat toisilleen iloa. Eli oikeasti tekevät sitä mihin lähtivät toimareina tai sitten hallintolaisina eivätkä huku metatyöskentelyyn. Tämä “oikeasti arvokas työ” koskee juuri niitä tapahtumia, edunvalvontaa, yhteistä omaisuutta, vaikuttamista, viestintää ja muuta mistä saamme ilomme ja merkityksen irti.

Jatkuvuudella voidaan tarkoittaa toisaalta myös toista hieman erilaista asiaa, eli sitä että aiemmat toimarit voivat kertoa että mikä meni hyvin ja mikä meni huonosti, sekä tarvitsettaessa mentoroida heitä. Tämä on ilmeisesti aiemminkin ollut eräänlainen kipukohta. Keskustelu ei tässä kohtaa sinänsä koske juuri tätä, mutta pestin edelliset haltijat läpi vuoden voisivat mahdollisesti ottaa hieman koppia seuraajan edeltäjän lisäksi, eli kaikki antaisivat hieman inputtia tai ainakin tervetuliaiset pestin uutta haltijaa kohti.

Viimeisenä irtonaisena mielipiteenä, että yksi konkreettinen sääntömuutos jota voitaisiin harkita on se, että hallituksen edustusvaltaa jaettaisiin hallinnolle, ja hallituksesta tulisi puhtaasi papereita pyörittävä elin. 8hlö hallitus on tässä mielessä hieman harmittava. Killan säännöissä siis lukee niin, että hallitus edustaa tietokiltaa.

Teksti ei sinänsä ole haaste nykyisiä pohjaehdotuksia vastaan, pikemminkin pohdiskelua, jonka kuitenkin uskon olevan arvokasta muiden lukea. Mielellään mielipiteitä tähän jätettäisiin yksilöinä, ja matalalla kynnyksellä :stuck_out_tongue: Minulla on lisää sanottavaa, mutta luulen että tästäedes saan ne ilmaistua paremmin keskustelun muodossa :smiley:

3 Likes

Hieno teksti! Aina mahtavaa nähdä ihmisiä, joilla on mielenkiintoa pohtia näitä asioita.
Ajattelin heittää tähän muutamia ajatuksia ja kokemuksia mitä Otaniemessä on kuuden yhdistyshallitusvuoden ja vajaan parinkymmenen (vakavasti otettavan) toimarinviran myötä tarttunut matkaan. Nämä ovat kuitenkin loppujen lopuksi mielipiteitä, joten niillä on enemmän tai vähemmän tekemistä universaalin absoluuttisen totuuden kanssa :smile: Nämä joko viittavat tai ovat viittaamatta yllä olevaan tekstiin.

  • Kaveriporukoiden suosiminen hallinnon muodostamisessa on todennäköisesti enemmän haitallista, kuin hyödyksi. Oman kokemukseni mukaan hallinto, erityisesti hallitus, voi toimia tehokkaasti ja aktiivisesti myös muodostettuna "satunnaisista"henkilöistä. Oikeastaan päin vastoin, liian suuri ja vahva valmis kaveriporukkaa todennäköisesti aiheuttaa enemmän jakautumista kuin yhtenäisyyttä. Erityisesti tuon hallinnon sosiaalisen elämän osalta. Yksittäiselle ihmiselle sen arvioiminen, ketkä tulevat hyvin toimeen ja ketkä eivät on käytännössä mahdotonta sillä kokemuksella, jota parhaillakaan Otaniemen yhdistystoiminnassa on. Ainoa poikkeus tästä on sisäpiirin tietoa olemassa olevista haasteista ihmisten välillä. Ehkä läpällä voisi kokeilla laittaa hallituskokelaat päiväksi tekemään jotain yhdessä ja katsoa mitä tapahtuu, mutta tällaisen kokeen käyttäminen käytännössä voi olla aika vaikeaa.

  • Vahvin motivaatio tehdä asiat hyvin, on motivaatio kiltaa kohtaan yhteisönä. Jos henkilö ei koe olevansa tasavertainen osa killan muodostamaa tai killassa aktiivisesti näkyvää yhteisöä alkaa motivaatio tekemistä kohtaan laskea nopeasti. Koen, että nimenomaan motivaatio on suurimpia syitä Otanimen yhdistysten ongelmiin.

  • Toiminnassa kannattaa keskittyä olennaiseen. Olennaista vapaaehtoisesssa toiminnanssa on yleensä se, mistä mukana olevat ihmiset aidosti pitävät. Aina kannattaa miettiä voidaanko jotain toimintaa lopettaa tai muuttaa sen muotoa jos siihen ei löydy tekijöitä. Olennaiseen keskittymisen pitäisi näkyä myös hallituksen suunnitelmassa kullekkin vuodelle. Koko vuoden kulku on hyvä suunnitella heti kun mahdollista ja suunnitelman pitää olla vapaaehtoisitoiminnalle realistisesti. Opiskelijan vuosi on todella lyhyt aika! Kohta on jo taas himskatti Wappu ennen kuin huomaakaan.

  • Opiskelijoilla tuntuu nykyään olevan ylipäätään paljon vähemmän aikaa kuin ennen. Tavoiteaikataulu valmistumiselle on varmasti yksi syy tähän, mutta ei mielestäni lainkaan koko syy. Otaniemeen on syntynyt useita suuria yhdistyksiä, joissa toiminta on varsin vakavaluonteista ja vie paljon aikaa. Näkyvin esimerkki tästä on varmasti startup skene. Kun yhdessä yhdistyksessä toiminta on henkisesti kuormittavaa, ei jaksamista riitä monen yhdistykseen. Nykyään myös sosiaaliset suhteet Otaniemen ulkopuolelle ovat monilla todella vahvoja. Tällöin sosiaalisenten suhteiden muodostuminen Otaniemessä (esim. killassa) jää vähemmälle ja sen myötä niiden luoma motivaatio tehdä asioita killan yhdistysten eteen jää puuttumaan.

  • Mikä oikeasti on killan “hallitus”? Se riippuu paljolti siitä mitä hallitukseen kuuluminen käytännössä tarkoittaa. Killan tapauksessa nämä tarkoittanevat hallituksen kokouksia, vastuun kantamista tietystä asioista ja pääsyä tapahtumiin. Kokoustamisen merkitystä ei kannata vähätellä, sillä vaikka se toki vie aikaa, luo se myös hallituksesta keskiverto kiltalaisia yhtenäisemmän joukon. Ajallisesti kokoukset kuitenkin muodostavat yhden suurimmista osista siitä ajasta, jonka hallitus viettää yhdessä. Hallitukseen kuuluminen on “vapaalippu” todella suureen osaan killan toiminnasta jos sitä haluaa käyttää. Vuosijuhlilla edustaminen on varmasti hyvä kannustin lähteä hallitukseen, mutta selkeästi vujuja voi olla enemmän kuin hallituksella kiinnostusta osallistua niihin (nimimerkki 5 vuosijuhlat vuodessa, koska muu hallitus tai toimarit ei halunnut osaa näistä). Varmasti on järkevää luoda aktiivisempi tapa jakaa vujupaikkoja laajemmin toimareille ja jakaa ne ajoissa.

  • Hallituksessa mukana oleminen tarkoittaa hyvin usein, että olet johtavassa asemassa. Tämä on tärkeä tiedostaa yhdistyksen muiden jäsenten kanssa toimiessa. TuTan kursseilta tutut Boss vs Leader konseptit kannattaa aina otaa käyttöön.

nimimerkki #2
Vois sitä kohta viimein valmistua…

PS. Mikä tätä tekstieditoria oikein vaivaa. Merkkejä katoaa ja ilmestyy takaisin tyhjästä.

1 Like