Filip Eller fuksikapteeniksi tai ISOvastaavaksi / for fuksi captain or ISO coordinator

Heimoi!

Mä olen Filip Eller, fuksi ’21, ja haen Tietokillan toiseksi fuksikapteeniksi jo valitun Noora Puhakan pariksi. Toissijaisesti haen Tietokillan ISOvastaavaksi. Kuluvan vuoden aikana olen toiminut KV-ISOna sekä kuudessa eri toimikunnassa, joista yhtä johdan kiltatuotevastaavana. Olen myös mukana Fyysikko- ja Teekkarispekseissä. Olen siis tehnyt vähän kaikenlaista ja saanut sopivan laajan kuvan killasta ja Otaniemestä. Ennen kolmatta vaalikokousta on siinä määrin vähän aikaa esittää kysymyksiä, että aloitan hieman pidemmällä hakemuksella.

Olen elänyt Otaniemessä elämäni parasta aikaa ja tahdon tarjota saman kokemuksen myös tuleville fukseille. Olisi upeaa päästä mahdollistamaan fuksivuoden hypeimmät tapahtumat ja killasta löydettävien elinikäisten ystäväsuhteiden muodostuminen. Tietokillan fuksivuosi on jo nykyisellään täynnä tilaisuuksia saada rakkaita muistoja, mutta haluan kehittää sitä sun tätä asiaa vielä entistä paremmaksi.

Killan fuksikasvatus on vahvasti painottunut opiskelijaelämään, mutta mielestäni kilta voisi tehdä aiempaa enemmän myös fuksien opintojen hyväksi. Yliopisto-opiskelu vaatii opiskelijalta paljon enemmän itseohjautuvuutta kuin lukio ja sen kanssa stressaaminen voi olla monille fukseille kuluttavaa ja haitata fuksitapahtumiin osallistumista. Jos ensimmäisen syksyn opiskelut menevät pieleen, on sillä helposti pitkäaikaisia vaikutuksia myöhempiin opiskeluihin ja mielenterveyteen. Inkubion ja Fyysikkokillan esimerkin mukaisesti keino pureutua tähän ongelmaan voisi olla opintoISOt. OpintoISO on muuten tavallinen ISO, mutta hänen erityisenä vastuunaan on olla fuksiryhmälleen ensimmäinen kontakti opintoihin tai opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja huolissa. Toki fuksit voivat nykyäänkin kysellä opintoasioista ISOiltaan tai killan opintovastaavalta, mutta valittujen ISOjen nimittäminen tähän hommaan tekisi fukseille erityisen selväksi, että kysymykset eivät ole ainoastaan sallittuja vaan kannustettaviakin. Oman fuksiryhmän tuttuun opintoISOon olisi varmasti myös matalampi kynnys ottaa yhteyttä kuin tuntemattomaan, hallituksessa istuvaan opintovastaavaan. OpintoISOjen tarkan toimenkuvan suunnittelu vaatii kaavailua fuksikippareiden, ISOvastaavan ja opintovastaavan kesken.

Fuksitapahtumien monipuolisuuteen tulee panostaa, jotta jokaiselle fuksille tarjoutuisi mahdollisuus löytää Otaniemestä juuri itselleen sopivaa opiskelijaelämää ja samanhenkinen porukka. Erilaisten kiinnostuksen kohteiden huomioimiseksi fuksitapahtumien järjestämisessä voisi hyödyntää entistä enemmän killan toimikunnista löytyvää osaamista sekä Otaniemen moninaisia yhdistyksiä. Myös ulkosuhdevastaavan kanssa yhteistyössä toteutettu fuksiexcu muualle Suomeen voisi olla hyvä keino ryhmäyttää vuosikurssia ja tarjota mahdollisuus tutustua kanssafukseihin syvemmin. Olen Nooran kanssa samaa mieltä siitä, että orientaatioviikon kiltakaste vaatii uudistusta. Kiltakasteen uutena tavoitteena tulisi mielestäni olla luoda fukseille kokemus, että heidät on hyväksytty osaksi killan yhteisöä sen täysivaltaisina jäseninä. Ripaus mystiikkaa tekisi kiltakasteesta erityisen mieleenpainuvan. Toimikuntien esittelyt voisi jäädä myöhempään ajankohtaan syksylle, ehkä jonkinlaisille toimikuntamessuille hieman ennen niiden rekrykautta.

Jotta jokainen fuksi kokisi olevansa tervetullut killan toimintaan on tärkeä huolehtia kaikkien fuksitapahtumien inklusiivisuudesta. Tähän voidaan käyttää apuna killan uutta eettistä ohjesääntöä, jotta niin fuksit kuin ISOtkin ovat perillä yhteisistä toimintatavoista. Alkoholi on näkyvässä roolissa monessa teekkaritapahtumassa, joten jo fuksitapahtumien suunnittelussa täytyy kiinnittää huomiota siihen, ettei holittomien fuksien tarvitse kokea itseään ulkopuolisiksi. Olisi tärkeää saada häirintäyhdyshenkilöitä mukaan fuksitapahtumiin ja varmistaa, että fuksit tietävät heidän olemassaolostaan ja tehtävästään. Suoritin Nooran kanssa härykoulutuksen tässä syksyllä, mutta on mielestäni parempi, jos häirintäyhdyshenkilönä toimii tapahtuman järjestäjistä erillinen henkilö.

Yksi sekä kipparin että ISOvastaavan tärkeimpiä tehtäviä on tehokas kommunikaatio, jota tapahtuu etenkin fuksien, ISOjen ja fuksitoimikunnan suuntaan. Hyvän kommunikaation piirteitä on selkeys, ajankohtaisuus ja hyvät vibat. Fuksien ja ISOjen tapahtumissa tiedottamisessa erityisen tärkeää on, että tieto päivämäärästä kerrotaan mahdollisimman aikaisin vaikka suunnitelmat olisivatkin vielä muuten auki. Tapahtumatiedotusta voisikin tukea perustamalla ISOille ja fukseille omat Google-kalenterit, jotka kukin voi tuoda omaan kalenteriinsa. Lisäksi ISOja voisi entistä enemmän laittaa muistuttelemaan tärkeistä tapahtumista ja fuksipisteistä fuksiryhmilleen.

Fukseille voisi tuoda uuden keinon kommunikoida kipparien suuntaan. ISOon fuksichattiin kysymyksen laittaminen esimerkiksi tulevasta tapahtumasta voi tuntua fuksista jännittävältä, mutta toisaalta DM:ääminenkin kipparille jännittää. Tähän ratkaisuksi voisi luoda @kipparibotin, jonka kautta fuksi voi jutella kipparien kanssa semianonyymisti. Toki olisi toivottavaa, että jokainen fuksi kokee fuksichatin olevan turvallinen paikka kysyä mitä vain, mutta uusi vaihtoehto takaisi, ettei fukseille jää hämmennyksen aiheita vain siksi, ettei uskalla laittaa viestiä. Tulee kuitenkin varmistaa, että yksityisasioissa fuksit edelleen ottavat yhteyttä suoraan kippareihin, ISOihin tai häryihin.

Mulla on paljon motivaatiota myös työskentelyyn Otaniemen kipparit yhdistävässä FTMK:ssa ISOmpien fuksitapahtumien järjestämiseksi. Olen tämän vuoden aikana tykästynyt monitieteelliseen opiskelijatoimintaan, ja haluan tarjota fukseillekin mahdollisuuden hankkia kiltarajat ylittäviä ystävyyksiä. Yhteistyötä voisi lisätä etenkin SCIn sisällä fuksikevään tapahtumissa, jolloin Tietokilta tuntuu useimmille fukseille jo melko tutulta. Jos joskus sattuisi niin ikävästi että killan PhuksiToimiKunnan ja FTMK:n kokoukset menevät päällekkäin, olisi mielestäni järkevää, että toinen kippareista menee toiseen kokoukseen ja toinen toiseen. Tiiviillä kippariparin sisäisellä viestinnällä saadaan varmistettua, että kumpikin saa tietoonsa toisen tärkeimmät asiat toisesta kokouksesta. Tärkeän killan fuksitapahtuman lähestyessä voi silti olla parempi, että kumpikin kippari osallistuu PhTMK:n kokoukseen, koska killan fuksit menevät FTMK-hommien edelle.

ISOvastaavana taas haluaisin kehittää ITMK:n järjestämää kevään ISOkoulutusta, sillä nykyinen toteutustapa on saanut koulutuksen tuntumaan monen mielestä varsin turhalta. Parina viime vuonna koulutuksessa on kierretty ryhmänä eri otaniemeläisten yhdistysten pitämiä rasteja sillä pointilla, että ISOjen on hyvä tietää näistä yhdistyksistä kertoakseen niistä edelleen fukseille. Lyhyistä esittelyistä kuitenkin unohtuu suurin osa syksyyn mennessä eikä ISOilla välttämättä muutenkaan tule mieleen kertoa niistä fukseille. Olisikin minusta parempi, että fuksit kuulisivat tärkeimmistä yhdistyksistä suoraan eikä ISOvälikäden kautta. Parempi tavoite koulutukselle voisi olla haastaa ISOjen sosiaalisia taitoja ja saada heidät pohtimaan, miten vastuullinen ISO toimii erilaisissa tilanteissa ja millainen ISO itse haluaa olla.

Tiedostan, että kipparipesti on varsin raskas ja omasta jaksamisesta täytyy pitää huoli. Olen valmis hidastamaan opintoja kipparivuoden ajaksi melkein pysähdyksiin, jotta energia riittäisi fukseille. Opintojen pitkittyminen ei haittaa, sillä sehän meinaa enemmän vuosia opiskelijaelämän parissa. Kipparina aikatauluista täytyy varata myös selkeät ajat levolle ja palautumiselle. Tämän vuoden aikana pianonsoitto viidesti viikossa on ollut minulle oiva keino irrottautua hetkeksi muusta arjesta.

Ollaan viime päivinä juteltu Nooran kanssa fuksikasvatuksesta paljon ja uskon, että me muodostettaisiin tehokas parivaljakko! Kaverustuin Nooran kanssa kevätlukukaudella ja olemme vähitellen tutustuneet toisiimme paremmin tapahtumissa, kiltiksellä ja vapaa-ajan puuhissa. Me tullaan hyvin toimeen keskenään ja keskustelujen perusteella meillä on paljon samansuuntaisia visioita fuksivuodesta.

Jos on kysymyksiä, niin antaa tulla vain! Foorumi on niille hyvä paikka mutta viestiä voi laittaa myös TG:ssä @FilipEller.


Hi there!

I’m Filip Eller, fuksi '21, and I’m applying for Tietokilta’s second fuksi captain as a pair for Noora Puhakka, who has already been selected. Secondarily, I am applying for Tietokilta’s ISO (tutor) coordinator. During this year, I have worked as international ISO and in six different committees, one of which I lead as Head of Guild Merch. I am also involved in the musical projects Fyysikkospeksi and Teekkarispeksi. So I’ve done a little bit of everything and got a fairly broad picture of the guild and Otaniemi. Before the third election meeting, there is so little time to ask questions that I will start with a slightly longer application.

My time in Otaniemi has easily been the best time of my life and I want to offer the same experience to future fuksis as well. It would be wonderful to be able to facilitate the most hyped events of the fuksi year and the formation of lifelong friendships found in the guild. Tietokilta’s fuksi year is already full of opportunities to make fond memories, but I want to make some parts of it even better.

The guild’s fuksi upbringing is strongly focused on student life, but I think the guild could do more than before for the fuksis’ studies as well. Studying at university requires a lot more self-direction from the student than high school, and stressing about it can be exhausting for many fuksis and hinder participation in fuksi events. If the studies in the first fall go wrong, it can easily have long-term effects on later studies and mental health. According to the example of Inkubio and Fyysikkokilta, the way to deal with this problem could be study ISOs. The study ISO is otherwise a regular ISO, but their special responsibility is to be the first contact for their fuksi group regarding questions and concerns related to studies or studying. Of course, even today, fuksis can ask their ISOs or the guild’s Head of Academic Affairs about study matters, but appointing some ISOs to this task would make it especially clear to fuksis that questions are not only allowed but also encouraged. There would certainly also be a lower threshold to contact the familiar study ISO of one’s own fuksi group than the possibly unfamiliar Head of Academic Affairs who sits on the board. Planning the exact job description of study ISOs requires planning between the fuksi captains, the ISO coordinator and the Head of Academic Affairs.

The diversity of fuksi events should be invested in, so that each fuksi would be offered the opportunity to find a student life in Otaniemi that suits them and to find a like-minded group of friends. In order to take into account different interests in the organization of fuksi events, the expertise found in the guild’s committees and Otaniemi’s various associations could be utilized more than currently. Also, a fuksis’ excursion organised in cooperation with the Head of External Affairs to somewhere outside Helsinki region could be a good way to foster group cohesion of the fuksis and offer an opportunity to get to know fellow fuksis more deeply. I agree with Noora that the orientation week’s guild initiation requires reform. In my opinion, the new goal of guild initiation should be to create the experience for fuksis that they have been accepted as part of the guild community as its full members. A touch of mysticism would make the guild initiation especially memorable. The introductions of the committees could be left to a later date in the fall, perhaps at some kind of committee fair a little before their recruitment season.

In order for every fuksi to feel welcome in the guild’s activities, it is important to take care of the inclusiveness of all fuksi events. The guild’s new Code of Conduct can be used to help with this, so that both fuksis and ISOs are aware of the common rules for social interaction. Alcohol plays a prominent role in many teekkari events, so already in the planning of fuksi events, attention must be paid to the fact that alcohol-free fuksis do not have to feel like outsiders. It would be important to get harassment contact persons involved in fuksi events and make sure that the fuksis know about their existence and mission. I completed the harassment contact person training with Noora this fall, but I think it’s better if a person separate from the organisers of the event acts as the harassment contact person.

One of the most important tasks of both the fuksi captain and the ISO coordinator is effective communication, which takes place especially in the direction of fuksis, ISOs and the Otaniemi fuksi committee. Characteristics of good communication are clarity, topicality and good vibes. It is particularly important to that information about the date of fuksi and ISO events is given as early as possible, even if the plans are still open otherwise. Communication about events could be supported by setting up Google calendars for ISOs and fuksis, which each can import into their own calendar. In addition, ISOs could be used even more to remind their fuksi groups of important events and fuksi points.

A new way to communicate with the captains could be brought to the fuksis. Asking a question in the large fuksi chat about, for example, an upcoming event can seem a bit scary to a fuksi, but on the other hand, DMing the captain is just as scary. The solution to this could be to create @kipparibot, through which the fuksi can chat semi-anonymously with the captains. Of course, it would be desirable for every fuksi to feel that fuksi chat is a safe place to ask anything, but the new option would ensure that fuksis are not left with confusion just because they don’t dare to send a message. However, it must be ensured that in private matters the fuksis still contact the captains, ISOs or harassment contact people directly.

I also have a lot of motivation to work in FTMK, which unites Otaniemi’s fuksi captains, to organize big fuksi events. During this year, I have liked interdisciplinary student activities, and I want to offer fuksis the opportunity to make friendships that cross guild boundaries. Cooperation could be increased, especially within SCI during the fuksi spring, when Tietokilta already feels quite familiar to most fuksis. If it were to happen so unfortunately that the meetings of the guild’s fuksi committee PhTMK and FTMK overlap, I think it would be reasonable for one of the captains to go to one meeting and the other to the other. Close internal communication between the captain pair ensures that each gets to know the most important things from the other meeting. When an important guild fuksi event is approaching, it may still be better for both captains to attend the PhTMK meeting, because the guild’s fuksi come before FTMK work.

As the ISO manager, I would like to develop the spring ISO training organized by ITMK, because the current implementation has made the training seem rather pointless for many. In the last couple of years in the training, groups have been going around checkpoints held by different associations in Otaniemi, with the point that it is good for ISOs to know about these associations in order to further inform the fuksis about them. However, most of the short introductions are forgotten by the fall and the ISOs may not even remember to tell the fuksis about them anyway. I think it would be better if the fuksis learned about the most important associations directly and not through ISO. A better goal for training could be to challenge ISOs’ social skills and make them think about how a responsible ISO works in different situations and what kind of ISO they want to be.

I know that the captain is quite a laborious role and one has to take care of their own stamina. I’m ready to slow down my studies almost to a standstill during the captain year, so that I have enough energy for the fuksis. It doesn’t bother me to prolong my studies, because it just means more years of student life. As a captain , one must also reserve clear times for rest and recovery. During this year, playing the piano five times a week has been a perfect way for me to break away from the rest of everyday life.

We have talked a lot about fuksi upbringing with Noora in the last few days and I believe that we would form an effective captain pair! I became friends with Noora during the spring semester, and we have gradually gotten to know each other better at events, at the guild room and in our free time. We get along well with each other and based on our conversations, we have a lot of similar visions for the fuksi year.

If you have any questions, just let me know! The forum is a good place for them, but you can also message me on TG @FilipEller.

5 Likes

Hei! Aivan upea ja suorastaan melkein tyhjentävä hakemus. Koska fuksikasvatus on minullekin lähellä sydäntä, haluasin kuitenkin nostaa aiempien kipparihakemusten yhteydessä nousseet kysymykset esille tähänkin, niiltä osin kuin on relevanttia. Lisäksi hakemuksessa on useita hyviä pointteja joihin haluan purea. Aikapuitteiden takia kysymyksissä saattaa olla joitain epäjohdonmukaisuuksia, pahoittelut siitä ja voit todeta että käsittelit sen jo aiemmin. Kysymykset koskevat lähinnä fuksikippariutta, ja voi olla luonnollista vastata ensisijaisesti siitä perspektiivistä. Puhut myös hakemuksessa paljon Nooran välillä käydystä keskustelusta, mielellään haluaisin myös yksilöllisiä näkymyksiä esille.

Jotkin näistä kyssäreistä saattaa ratkentua jonkin lähtökohdan (tai “oletuksen/mielipiteen”) ympärille, ja voitte ottaa kyseisen lähtökohdan totena ja vastata kysymykseen sellaisena, tai sitten kritisoida minun valitsemaa kysymysasetelmaa.

  • Hakemus on varsin kunnianhimoinen. Miten realistisesti saat fuksikasvatuksesta parempaa, kun aika ja muut resurssit ovat erittäin tiukoilla nykytyöpanoksella?

  • Voitko täsmentää konkreettisesti, että mitkä ovat tavoitteesi tulevalle vuodelle mikä sinusta tulee a) fuksikapteeni tai b) ISOvastaava? Hakemuksessa on molempiin kuuluvia pointteja hieman hankalasti sommittain.

  • Minkälaisia kompetensseja (tai mitä heidän pitää osata) tai lisävastuita opintoISOilla olisi?

  • ISOkoulutusta yritettiin uudistaa jo tänäkin vuonna, mutta haasteeksi syntyi mm. se, että rastinpitäjät halusivat pitää samanlaisia rasteja kuin viime vuonna, ja suurin osa ei edes täsmentänyt että mitä ovat tekemässä ennen koulutuspäiviä. ISOjen rooli vaihtelee killoittain äärimmäisen paljon, joten yleispäteviä ohjeita on todella vaikeata muodostaa. Lisähaasteena on se, että tämä on ensimmäinen ISOille suunnattu ITMKn tapahtuma, ja kunnianhimoiset uudistukset voivat todella helposti romahtaa nuoren toimikunnan, mahdollisesti tietynlaisen naivisuuden takia. Näiden pointtien valossa, miten lähtisit konkreettisesti toteuttamaan ISOkoulutusta uudenlaisella tavalla?

  • Tapahtumaformaatteja mietitään nytkin jo erittäin paljon ja hartaasti. Lisäksi Tietokillan fuksien määrä on valtava, ja fuksitoiminnan (ja kiltaa, katso mm. killan synty ja siitä eronneet muut killat) on pitänyt aiemminkin sopeutua mahduttamaan väkimassoja. Valinnanvaraa ei siis ole loputtomasti, vaikka kehityskohteita olisi. Fuksitoiminnan valinnanvaraan vaikuttaa monet olosuhteet. Näiden valossa, haluaisin että tulevat toimijat keskittyvät itse tapahtuman sisältöön enemmän, eli siihen että katsotaan/seurataan tai tehdään hetkestä hetkeen. Tarkemmin, haluan tietää miten aiotte varmistaa, että erilaiset rastit ovat hauskoja ja merkityksellisiä, esitykset/alkupamaukset viihdyttäviä ja jatkot energisiä?

  • Perinteet (historia, myytit, jne.) ovat erinomainen tapa rakentaa siltaa aiempiin vuosiin(/vuosikymmeniin), ja voivat tehdä yksinkertaisesta asiasta äärimmäisen rikkaan ja hienoja kokemuksia. Teekkarius toimii “elämää suuremman” melkein 151 vuotiaan historiallisen kehyksen sisällä, ja Tietokilta melkein 38. vuotiaan historian puitteissa. Motivaatiota uhostaa killan brändiä löytyy, mutta oletteko miettineet tarkemmin että miten tämän perinne-aspektin huomioon yleisesti tai fuksitoiminnassa? Tai, miten aiotte rakentaa tai kehittää perinteitä? Onko teillä mielessä jotakin pohjaa, jonka päälle on mahdollista rakentaa (koska useimmiten uudetkin perinteet ovat uskottavampia ja pysyvämpiä, jos ne rakennetaan jonkin aiemman aspektin päälle, tai käyttävät sitä ainakin vipuvartena). Leikkimielisenä lisäkysymyksenä, oletko “perinteet ensin” vai “hauskanpito ensin” kippari? (olen huomannut, että kipparit jakautuvat karkeasti jompaan kumpaan leiriin :grin:).

  • Fuksikapteenit, kv-vastaavat ja ISOvastaata (erityisesti fuksikapteenit) toimivat juuri orientaatioviikon ja syyskuun aikana työskentelyn ja sosiaalisten voimavarojen äärirajoilla. mm. se TG viestien jota joutuu lukemaan, sekä päällekkäisiä tai muuten vaan f2f keskusteluita eri tahoilta on käsittämätön. Kaiken lisäksi, kyseessä on ensimmäiset tapahtumat mitä fukseille järjestetään. Siitä faksasta ei päästä eroon, että kyseessä on rankka sitoumus. Miten varmistan näiden seikkojen puitteissa, että jaksat puurtaa vielä syksyn ja kevään? Miten tuet muiden palautumista rankasta kokemuksesta (PHTMK, ISOt sekä mahdolliset muut toimijat)?

  • Fuksikapteenit eivät voi tehdä kaikkea itse. Miten varmistatte, että “ulkoistettu työpanos”, mm. ISOilta, muilta toimareilta tai sitten killan ulkopuolelta on esimerkiksi rastikiertelyssä laadukasta, tarkoituksenmukaista tai sitten ylipäätänsä saatavilla (eli ihmiset haluaa tulla paikalle)?

  • Jatkeena edelliseen kysymykseen, haluaisin tietää että mikä on teidän mielestä fuksikapteenin tehtävä fuksikasvatuksessa, sekä kuinka paljon haluatte muiden osallistuvan fuksikasvatukseen ja fuksivuoden rakentamiseen? Toisinsanoen, mikä on teidän vastuunalla ja mikä on delegoitavissa/mitä muut saavat toteuttaa fuksikasvatuksen suhteen?

  • Lopuksi, haluan kuulla että onko teillä kokemusta tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta? Mistä olette saaneet kyseistä kokemusta ja miksi kyseinen kokemus tukee teitä fuksikapteenina?

  • Vihoviimeisenä, samassa hengessä kuin aiempi, haluan kuulla että onko teillä kokemusta viestinnästä tai pikemminkin ns. softskilleistä? Mistä olette saaneet kyseistä kokemusta ja miksi kyseinen kokemus tukee teitä fuksikapteenina? Huomautuksena, että tarkoitan aika montaa asiaa, mm. Fuksien, toimittajien (haalarit, catering, tilojen), ISOjen, muiden fuksikapteenien, toimikunnan, eri pestien toimarien, instituutioiden (koulu, kaupunki), yritysten sekä monen monen muun välistä yhteistyötä, ja on laajempi kokonaisuus kuin f2f vuorovaikutustaidot.

Terkuin ja ISOlla haipilla
Aaron Äärelä, ISOvastaava '23

Huom lukijoille: Taisin copy-pastettaa hieman huolettomasti kysymykset ja ne ovat vielä kirjoitettu “te” muodossa. Älkää siis häiriintykö siitä :relieved:

1 Like

Hei Aaron ja kiitos mainioista, ajatuksia herättäneistä kysymyksistä!

Oleellista on, että fuksikasvatusta aletaan suunnitella kippareiden kesken jo aikaisin keväällä, jotta suuret linjat kunkin tapahtuman tavoitteista ja formaatista ovat selvillä ennen kuin syksyn lähestyessä tarvitsee alkaa enemmän ja enemmän paneutua kunkin tapahtuman yksityiskohtiin ja toteuttamiseen. Tapahtumien suunnittelussa täytyy pystyä priorisoimaan niiden eri puolia ja arvioimaan niiden toteutuksen työläyttä; asiat, jotka parantavat tapahtumaa vain hieman mutta vaativat paljon työtä, eivät välttämättä ole toteuttamiskelpoisia. Delegoimalla pienempiä suunnitteluvastuita ISOille ja mahdollisesti muille toimikunnille saadaan vapautettua kippareiden työpanosta muuhun hommaan. PhTMK:n sisällä täytyy varmistaa, että hommat jaetaan tasaisesti, jotta saadaan maksimoitua sen kunkin jäsenen tehokkuus. PhTMK:n yhteinen todo-sovellus voisi auttaa pysymään kartalla muiden tekemisistä.

Voin toki! Uudistuksia toteuttaisin pääosin siinä roolissa, jonka vastuulla kyseinen aihe muutenkin olisi. Aikoisin kuitenkin roolista riippumatta ottaa aiheet PhTMK:n kokouksissa esille ja osallistua niiden suunnitteluun. Erityisesti haluaisin fuksikapteeninakin vaikuttaa opintoISOtoiminnan aloittamiseen, koska koen aiheen tärkeäksi. Tässä selkeyden vuoksi nopea lista hakemuksessa esittämistäni tavoitteista kummallekin roolille samassa järjestyksessä kuin ne esitin:

Fuksikapteeni: OpintoISOt, toimikunnat ja yhdistykset fuksitapahtumiin, fuksiexcu, inklusiivisuus, @kipparibot, fuksikalenteri, SCI-yhteistyö
ISOvastaava: OpintoISOt, inklusiivisuus, ISOjen hyödyntäminen kommunikaatiossa, ISOkalenteri, ISOkoulutus

OpintoISOjen täytyy olla perillä siitä, millaisia palveluja koulu tarjoaa tietotekniikan opiskelijoille, mutta tätä varten ISOvastaavan täytyy järjestää heille perehdytys. OpintoISOjen on hyvä olla suorittanut ainakin fuksivuoden kurssit. OpintoISOille tehtäisiin yhteinen TG-chatti, jossa he voivat myös kysyä toisiltaan neuvoa ja vaihtaa ajatuksia.

OpintoISOjen mahdollisiin vastuisiin voisi kuulua kurssivalinnoissa auttaminen, omaa opiskelua helpottaneiden vinkkien jakaminen, kurssi-ilmoista muistuttaminen, fuksin ohjaaminen tarvittaessa sopivan tahon, kuten opinto-ohjaajan, luo sekä valmius vastata fuksien esittämiln opintoaiheisiin kysymyksiin. Mikään superopiskelija ei tarvitse olla. Fyysikkokillassa opintoISOt järjestävät fuksiryhmälle eri opintoaiheisiin keskittyvän tapaamisen noin kerran periodissa. Jottei opintoISOn tehtävästä tulisi liian raskas, olisi heillä vähemmän vastuuta osallistua orientaatioviikon jälkeisten tapahtumien ja fuksikivojen järjestämiseen. Killan seuraavan vuoden ISOresurssien määrästä riippuen voisi olla niinkin, ettei opintoISO osallistu kaikkeen orientaatioviikon menoon, kunhan fuksit vain tapaavat hänet kerran tai pari sen aikana.

OpintoISOt EIVÄT auttaisi minkään tietyn koulutehtävän tekemisessä, vaan se työ jääköön edelleen assarien ja professorien vastuulle.

Ideassani koulutuksen rastinpitäjät eivät enää olisi ulkopuolisten yhdistyksien edustajia, vaan ennemmin uusia ja ehkäpä myös vanhoja ISOvastaavia sekä edellisen vuoden ISOja, jotka jatkavat pestissä. Jos kukin ISOvastaava saa omasta killastaan 1-2 rastinpitäjää itsensä lisäksi, on kasassa jo aika hyvänkokoinen porukka. ISOvastaavat ja muut rastinpitäjät voisivat sitten parin killan tiimeissä suunnitella koulutukseen rastin tai pari. Tällöin kullakin ISOvastaavalla olisi vastuullaan kohtuullinen määrä suunnittelua, johon saataisiin aiempien vuosien tavoin inputtia myös ITMK:n ulkopuolelta.

Koulutuksen aiheina olisi siinä määrin yleismaailmallisia aiheita, ettei eri kiltojen ISOjen erilaiset vastuut haittaisi siihen osallistumista. Esimerkiksi jollain rastilla voitaisiin harjoitella keskustelun aloittamista tuntemattoman fuksin kanssa ja toisella pohtia, miten viihdyttää fuksiryhmää, kun seuraavaa orientaatioviikon tapahtumaa täytyy odottaa puoli tuntia. Kuitenkin juuri kiltojen erilaisuus tuo koulutukseen lisäarvoa, jota ei saataisi jos kukin kilta järjestäisi oman ISOkoulutuksensa.

Formaattivaihtoehtoja onkin mielestäni hyvä miettiä, koska se määrittää paljon sitä kuinka hyvin tapahtuman varsinaiset aktiviteetit toimivat ja kuinka ne sulautuvat kokonaisuudeksi. Toisaalta vielä silloinkin, kun formaatti on selvillä, täytyy harkita, miten kyseisen formaatin parhaat puolet tuodaan esille ja miten sudenkuopat vältetään. Esimerkiksi omana fuksivuonnani yksi paljon hauskaa tekemistä sisältänyt rastikiertely tuntuikin lopulta rankalta, koska rastien välimatkat olivat pitkiä ja niiden sijoittelu edesauttoi pitkien jonojen muodostumista.

Rasteista tulee todennäköisemmin hauskoja ja merkityksellisiä, kun rastinpitäjät osallistuvat rastien suunnitteluun mutta heille tarjotaan siihen myös ideoita ja neuvoja. Hyvällä rastilla koko fuksitiimi pääsee osallistumaan suorittamiseen ja se vaatii vuorovaikutusta tiimiläisten välillä. Usein on myös hyvä, ettei rastissa ole yhtä oikeaa suoritustapaa, vaan tiimiläisillä on tilaa toteuttaa itseään.

Alkupamauksista saadaan viihdyttäviä ensinnäkin sillä, että kippareilla ja muilla esiintyjillä on hyvä meno päällä, mitä taas edesauttaa se, että he ovat hyvin ryhmäytyneitä ja levänneitä. Hyvää menoa voidaan sitten tartuttaa yleisöönkin vaikka huudaduksilla tai muulla interaktiivisuudella. Täytyy kuitenkin varmistaa, että alkupamaus on lyhyt ja tiivis, jotta fuksit pääsisivät mahdollisimman pian itse toimintaan, ja vaikkapa kartan jonottaminen käy nopeasti, jottei into kerkeä lopahtaa heti tapahtuman aluksi.

Jatkoista saadaan energisiä aloittamalla ne tarpeeksi aikaisin, ottamalla ISOt mukaan ja soittamalla haippista musiikkia, joka on useimmille osallistujille ainakin vähän tuttua. Ruokaa olisi jatkoilla kiva olla tarjolla, jotta jatkojen energiataso ei kärsisi kehon matalasta energiatasosta eikä jatkoilta tarvitsisi lähteä nälän takia. Ilmainen ruoka, johon kuuluu muutakin kuin pari sipsipussia, vain saa tapahtumabudjetin helposti ylittymään. Vaikka fuksitapahtumat ovat lähtökohtaisesti ilmaisia, voitaisiin mielestäni harkita, että jatkoilla myytäisiin toisinaan ruokaa maksusta, jos se mahdollistaisi ruokaisan ruoan tarjoamisen. Jatkoilta ostetut ruuat tulevat lopulta halvemmiksi kuin reissu X-burgeriin.

Voin myöntää, etten omana fuksivuonnani ollut niin kovin kiinnostunut perinteikkyydestä, mutta olen oppinut arvostamaan perinteitä enemmän, kun olen huomannut, kuinka ne oikeastaan ovat mukana monissa fuksivuoden mieleenpainuvimmissa hetkissä. Ne myös luovat killan toimintaan jatkuvuutta ja yhdistävät eri vuosikursseja samankaltaisten kokemusten kautta. Toisaalta perinteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin täytyy suhtautua myös kriittisesti ja varmistaa että ne saadaan toimimaan osana kokonaisuutta tai tapahtumatasolla joskus antamaan raamit kokonaisuudelle, jonka sisältöä voidaan hienosäätää. Olen pitänyt viime vuosien perinteeksi hiljalleen muodostuvasta fuksiloresta, koska se luo punaista lankaa fuksitapahtumien välille ja luo ryhmähenkeä fuksivuosikurssille, kun he kokenevat etenevän tarinaa yhdessä. Viime vuonna koin sen ajoittain kuitenkin haittaavan ISOjen ja fuksien välistä tutustumista, mikä haittasi motivaatiotani osallistua ISOna fuksitapahtumien järjestämiseen. Haluan siis jatkaa loren kehitystä siihen suuntaan, että se olisi monissa fuksitapahtumissa läsnä muttei välttämättä aina kovin ISOsti.

Kyseenalaistan ihmisten luokittelua yksinkertaistavilla binääriasteikoilla, joten annan lisäkysymyksen vastaukseksi ainoastaan yllä olevan pohdinnan.

Sivusin aihetta jo hakemuksessani, mutta voin tukea omaa jaksamistani aikatauluttamalla kalenteriin rentoutumista ja kipparihommiin liittymätöntä tekemistä, jotta palautumista varmasti tulee tehtyä. Mulle hyviä palautumiskeinoja on pyöräily, pianonsoitto, lounastelu tuttujen kanssa ja saunaillat porukalla tai itsekseni. Asia, jossa koetan tällä kertaa parantaa tapojani, on hyvien yöunien nukkuminen; tilanteeni sen kanssa on jo ainakin parempi kuin viime periodissa. Parhaiten jaksamista tukee kipparipestin sisäinen palkitsevuus, kun pääsee näkemään omien fuksien kukoistavan teekkarielämässä.

On tärkeää, että PhTMK:ssa vallitsee ilmapiiri, jossa kukin voi turvallisesti kertoa toisille, jos vaikka jonkin viikon hommat tuntua liian raskailta tai jos muista syistä estyy hoitamasta jotain vastuutaan täysillä. Tällöin työnjakoa voidaan harkita uudelleen ja suunnitelmia voidaan muuttaa ennen kuin kukaan täysin burnouttaa. Tätä varten tiimiä täytyy ryhmäyttää jo keväästä lähtien kasuaalilla yhteisellä tekemisellä ja vaikka lounastelulla. Näitä voidaan tehdä myös pitkin fuksivuotta juurikin palautumisen merkeissä.

ISOjen hyvinvoinnin takaamiseksi heille annettava työmäärä täytyy pitää kohtuullisena, jotta ne aiheuttaisivat vain minimimäärän stressiä. ISOja tarvitsevien fuksitapahtumien väliin täytyy aina jättää sopivasti päiviä tai viikkoja niin, ettei niiden järjestämiseen osallistuminen kuormita ISOja liikaa tai hankaloita heidän opiskelujaan. Orientaatioviikolla ISOvastaavan neuvoo ISOryhmiä jakamaan hommia siten, että kaikille ryhmän ISOille tarjoutuu mahdollisuus nukkua riittävät yö- tai päiväunet ja ladata sosiaalisia akkuja fuksimenojen välissä. ITMK tukee ISOjen palautumista sopivan chilleillä matalan kynnyksen virkistystapahtumilla, mutta myös killan sisäinen virkistys ISOille olisi kiva ja auttaisi ISOjen ryhmäytymistä.

Ulkoistetun työpanoksen laadunvarmistuksessa on keskeistä annettujen ohjeiden selkeys. Niiden tulee ilmaista toimijoille, mitä heidän panoksen halutaan saavuttavan ja myös mitä heiltä ei odoteta. Näin panoksen antamisesta tehdään mahdollisimman suoraviivaista ja vältetään puutteellisen tiedon valossa toimimisen aiheuttama stressi. Toisaalta toimijoille on hyvä antaa mahdollisuus käyttää omaa luovuuttaan, mikä tekee työstä mielekkäämpää ja tuo fuksitoimintaan muidenkin kuin kipparien näkökulmia. Kipparit ovat silti valmiina antamaan ideoita, neuvoja ja palautetta, jotta työn tulos olisi kaikille osapuolille sopiva.

Ylläolevan lisäksi ISOjen saatavuuteen voidaan panostaa tarjoamalla heille mahdollisuuksia oppia tuntemaan fuksit kunnolla, millä on suuri rooli ISOn tehtävän sisäisessä palkitsevuudessa. ISOjen ja fuksien välille muodostuu usein ystävyyssuhteita, jotka säilyvät läpi opintojen. Killan ulkopuoliset toimijat, kuten otaniemeläiset yhdistykset, taas voivat saada killan fuksitoiminnan kautta näkyvyyttä omalle toiminnalleen ja potentiaalisesti uusia jäseniä.

Fuksikapteenin tehtävä on integroida fuksit osaksi teekkariyhteisöä. Tämä tapahtuu haippaamalla heitä osallistumaan Otaniemen opiskelijaelämään, jota kapteeni osaltaan rakentaa järjestämillään fuksitapahtumilla. Samalla kapteeni edistää fuksien sosiaalista hyvinvointia ryhmäyttämällä fuksivuosikurssia ja luomalla mahdollisuuksia löytää ystäviä. Kapteeni on fuksille myös luotettu, jonka puoleen kääntyä fuksivuoteen liittyvien murheiden kanssa.

Pyrkisin kipparina delegoimaan erityisesti sopivan rajattuja tapahtumien järjestämiseen liittyviä tehtäviä, jotka delegoinnin kohde pystyy toteuttamaan ilman laajempaa ymmärrystä tietyn tapahtuman kulusta tai fuksikasvatuksen suurista linjoista. Delegoimalla saadaan kevennettyä kippareille jäävää työtaakkaa ja tuo fuksikasvatukseen muun killan näkökulmia sekä tarjoaa fukseille tarttumapintaa muuhun kiltatoimintaan. Kun ISOt vetävät asioita fuksitapahtumissa, on hyvä jos kyseiset ISOt ovat suunnitelleet oman osuutensa kippareiden antamien puitteiden sisällä. Kaikilla tahoilla jotka järjestävät killassa tai Otaniemessä fukseille avoimia tapahtumia on oma vaikutuksensa fuksikasvatukseen, ja kipparien täytyy rohkaista fukseja kokeilemaan muitakin kuin fuksitapahtumia pitkin fuksivuotta.

Tapahtumakokemusta on minulla sieltä sun täältä. Tietokillassa olen osallistunut tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen pelitoimikuntalaisena ja järkkämarttana, ja ISOna olen tietenkin järjestänyt fuksikivoja. Kesällä taas järjestin vaihteleville porukoille kavereita ja tuttuja pienet sitsit, pari kämppäkierrosta ja juhannusbrunssin. ISOin osa tapahtumien järjestämiskokemuksestani on kuitenkin peräisin partiosta, jossa olin aktiivinen etenkin lukioikäisenä, jolloin vastuut kasvoivat tasaiseen tahtiin. Partiotapahtumien järjestämisen erityispiirteenä on, että järjestäjät hoitavat kaikkea ohjelmasta ja muonituksesta majoitukseen ja kuljetuksiin, ja osallistujat ovat usein lapsia, jotka vaativat paljon apua ja ohjausta.

Aiempi kokemus on antanut minulle näkökulmia tapahtumien järjestämiseen sekä hahmotuskykyä siitä, mihin kaikkeen täytyy suunnittelussa kiinnittää huomiota ja paljonko asiat vievät aikaa. Paljon opittavaa aiheesta kuitenkin, ja mahdollisuus kehittyä onkin minulle ISO motivaationlähde!

Soft skillejä on niin ikään kertynyt monenlaisissa puuhissa. Kiltatuotevastaavana olen johtanut kiltatuotetoimikuntaa, mikä on sisältänyt paljon tehtävien delegointia sekä viestintää tavarantoimittajien ja killan hallituksen suuntaan. Partiossa johdin kolme vuotta lapsien ryhmiä, missä tuli viestittyä paljon sekä lapsille että heidän vanhemmilleen ja tietenkin muille ryhmänjohtajille. Lukiossa puolestaan ohjasin näytelmäkurssimme produktiota, apuohjasin abivuosikurssin lyhytelokuvaa ja johdin wanhojen toimikunnan rahastonhoitajana pari tonnia tienanneen varainkeruukampanjan, joissa kaikissa pääsin koordinoimaan kymmeniä ihmisiä. Nyt ihan hiljattain rekrysin Teekkarispeksiin about 10 uutta puvustajaa suoramarkkinoinnilla TG:ssä ja kasvotusten, vaikkei minulla mitään HR-vastuuta olekaan. F2F-vuorovaikutustaitojen puolella olen tänä vuonna haastanut itseäni hankkimalla aktiivisesti kavereita TiKin ulkopuolelta ja menemällä tapahtumiin puolituttujen kanssa, kuten Arkkareiden konserttiyhteislähtöön ylihuomenna.

Soft skilleistä on hyötyä kaikessa muiden kanssa toimimisessa, jota kipparivuosi onkin kaikeksi onneksi täynnä. Kokemusteni perusteella yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu, kun viestintää tapahtuu paljon ja vastapuoleen suhtaudutaan hyväntahdoisuudella ja kärsivällisyydellä. Ilmaisen asioita myös mieluummin liian usein eksplisiittisesti kuin jätän tietoja oletuksien varaan. Uskon nykyisillä taidoillani pärjääväni monenlaisissa tilanteissa, mutta soft skillitkin kehittyvät yhä lisää kun niitä käyttää.